Des gâteaux et des bisous!

Viime viikko täällä on mennyt hieman totuttua vaihtelevemmissa säissä. Tiistaina oli oiken kunnon myrsky! Säätiedoituksissa autoilijoille annettiin varoitushuomio "code rouge" voimakkaan tuulen sekä kaatuvien puiden varalle. Salamoita iskikin oikein urakalla ja ikkunat ihan helisivät. Myrskyn jälkeen säät viilenivät loppuviikolle, mutta nyt taas luvattu lämpenevää. Kaupungilla kulkiessa tulee kyllä höntti olo, kun olen ainut joka kulkee shortseissa, vaikka täällä kuitenkin on lämpötilat ollut joka päivä siinä kahdenkympin hujakoilla.
Noh, ensiviikolla suunnittelin pitäväni kunnon kaupunkipäivän! En malta odottaa että pääsen kiertämään kauppoja :)

Eilen kävimme Marie-äidin kanssa keskustassa asioilla. Kuten jo aiemmin olen kertonut, täällä katukuvaan kuuluvat lukuisat boulangeriet ja pattisseriet, eli leipomot ja konditoriat.Liikkeet näyttävät jo ulospäin houkutteviltva suurine näyteikkunoineen ja kutsuvine tuoksuineen, joten olin ihan innoissani, kun astuimme sisään yhteen konditorioista; F.Freydier: patissier, chocolatier & glaces. Pieni pala herkkusuun unelmaa! Liikkeessä on vitriinin takana kymmeniä eri leivonnaisia sekä konvehteja, kaikki toinen toistaan kauniimpia. Leivokset tehdään liikkeen takahuoneessa joka aamu, joten ne ovat aivan tuoreita. Marie valitsi meille maisteltaviksi mitä herkullisimman näköisiä leivoksia. Myyjä toimi apuna ja esitteli mielellään herkkuja. Päädyimme valitsemaan seuraavat, myyjän ja Marien mukaan tyypillisimmät ranskalaiset leivokset:

Takaa vasemmalta ylhäältä alas: un Mille-feuilles,sanan mukaan tarkoittaa tuhatta lehteä; erittäin vaike valimstaa,koottu lukuisista ohuista lehdistä ja vaniljakreemistä. Mousse aux framboises;vadelma vaahtoa ihanalla murupohjalla. Un Baba au rhum; nimetty Ali Baban mukaan (se rosvo siis!), rommissa uitettu donitsi. Kaksi pientä éclair au chockolat'a;èclait tarkoittaa salamaa. Mun lemppari oli seuraava, tarte aux framboises! Ihanan raikkaat marjat ja sisällä vniljakreemiä. Alhaalla Barquette au chocolat eli suklaa vene ja ylhäällä un Hérisson,eli siili ja ihana Succès au chocolat.

Eilen illalla päästiin noita sitten maistelemaan ja kyllä olivat kaikki hyviä! Aika makeita tosin..:) Mulle kyllä maistuivat, mutta Emile-isä ei ollut kuitenkaan laatuun tyytyväinen, vaan ilmoitti lähtevänsä huomen aamulla aikaisin torille ostamaan oikean kunnon ranskalaisen kakun. Jaa-a mitäköhän herkkuja hän sitten kantaakaan kotiin!

Ihanaa kun perheeni täällä on niin mukava ja on ottanut oikeen asiakseen tutustuttaa mut kaikkiin ranskalaisiin juttuihin, erityisesti ruokaan ;) Esim. eilen syödessämme leivoksia Marie kirjoitti mulle paperille jokaisen leivoksen nimen ja vitsaili, että en saa mitään ellen muista niiden nimiä. Mallioppilaana kuitenkin muistin jokaisen herkun nimen, motivaatio kohdallaan.

Hyödyllistä sanavarastoa ;)

Liekkö sitten juuri näistä makeista herkuista johtuvan erona meihin "ruista ranteeseen"-suomalaisiin mm. kovin erilainen kanssakäyminen ihmisten välillä. Tästä voisi varmaan kirjoittaa kunnon opuksen (kuten joku jo epäilemättä on tehnyt), mutta eri kulttuurista tulleena on hauska huomata ja ihmetellä eroja. Poskisuukot eli bisout on jokapäiväisiä ja niitä ihan oikeasti vaihdellaan kaikkien kanssa; perheen, ystävien, puolituttujen ja tuntemattomienkin kanssa! Noh, ei nyt ehkä ihan tuntemattomien, mutta näin minulle kuitenkin eilen kävi. Olin hakemassa Maximea koulusta perheen koiran kanssa, kun eräs pikkupoika tuli silittämään koiraa, sanoi minulle "Bonjour!" ja antoi sitten vielä lopuksi kaksi poskisuukkoa. Aika söpöä. Tosiaan en ollut koskaan aiemmin kyseistä pikkuherraa tavannut ja olin vähän hämillään, mutta ihan messissä. Olen tainnut jo tähän suukotteluun tottua. Katsotaan vaan kun tulen takaisin niin halausten sijaan suukottelen teidät kaikki!

Pakko laittaa nyt vielä lounaan jälkeen kuva niista isän hankkimista leivoksista. Pääsette kuolaamaan!

Vadelmapiirakoiden keskellä oleva sitruunamarenkipiirakka on uusi lempparin, nam :)

Bisous! <3